A perfect day

Alkuviikko vierähti kaupungissa pari luentoa kuunnellessa, potkunyrkkeilytreeneissä käydessä ja pääsinpäs lankakauppaankin ostoksille. Löysin vihdoinkin kivat napit tekeillä olevaan villatakkiin, ja mukaan tarttui myös pari kerää alennuslankaa (Gjestalin Silja-sukkalankaa). Kun kerrankin oli aikaa, kävin myös Kontissa ostamassa pussillisen sekalaisia nappeja.


Tämä päivä meni siinä, että tein vain kaikkea mitä teki mieli. Nukuin pitkään, luin hyvän kirjan ja kävin lenkillä. Postilaatikkoon oli myös ilmestynyt kiva ylläri: tilasin viime viikolla iinun nettikaupasta kankaisen puikkokotelon ja tänään se sitten tuli! Rakastuin siihen aivan totaalisesti, se on luonnossa vielä käytännöllisempi ja upeampi kuin kuvista osasin päätellä.

Tuntuu aivan omituiselta ajatella, että tässä on monta kuukautta ennen mahdollisia kesätöitä ilman mitään kiirettä. Tarkoituksena olisi suorittaa vielä pari kurssia, joista saattaisi olla hyötyä myöhemmin, tehdä töitä vain lauantaisin ja loppuaika viettää päänuppia lepuuttaen ja tehden vain sitä mitä tekee mieli. Jospa sitä kesään mennessä valkenisi myös se, mitä haluaisin tehdä isona. Mukavaa vaihtelua siihen, että on pari vuotta paahtanut lähes tauotta ja lomallakin on vain naputtanut takaraivossa kaikki se, mitä pitäisi tehdä.

Tuskainen aamu

Mä en sitten taida oppia millään. Eilen aamulla selkä tuli yhtäkkiä kipeäksi, ehkä jokin lievä noidannuoli, mutta en sitten välittänyt siitä yhtään vaan lähdin katsastamaan yhtä kuntosalia, jossa en ole ennen käynyt. Sali oli kiva, ei mikään kiiltokuvamainen kuntoklubi vaan huone, jossa oli tarvittavat painot ja vehkeet. Muut treenaajat olivat lähinnä vanhempia ja sympaattisia voimanostajia, jotka auttoivat kysymättäkin jos jotain ongelmaa tuli. Tein tunnin ylävartalotreenin, koska oli vaan niin ihana päästä pitkästä aikaa rehkimään. Kannustimena toimi myös tiistaina tehty kehonkoostumusmittaus, joka paljasti että kahdessa vuodessa on kertynyt puhdasta rasvaa kolme kiloa lisää ja lihasmassaa (ja jopa luuta!) kadonnut jonnekin taivaan tuuliin.

Tänä aamuna oli tuskaista nousta ylös. Selkälihakset ja -ranka ovat tuosta lapaluiden välistä aivan kammottavan kipeät enkä pysty tekemään kiertoliikettä lähes lainkaan. Kävelen vaan tönkkönä ympäriinsä ja yritän saada sitä vertymään. Aivastus sattui aivan järjettömästi ja sai aikaan pysyvän kivun, kun aikaisemmin sen sai asettumaan ryhtymällä istumaan. Ehkä pitäisi kaivella harjanvarsi esiin ja yrittää keppijumppaa.

Muutoksia ilmassa

Nyt se sitten on loppu.

Nimittäin tän koulun käyminen. Olen pitkään jo miettinyt sitä, ettei tämä ala oikein kiinnosta ja nyt sitten tulin siihen tulokseen että lopetan opiskelun. Turha tuhlata aikaa ja vaivaa semmoiseen, mistä ei loppujen lopuksi tule olemaan mitään hyötyä. Ilmoitin tänään luokkalaisille, että tuskin tulen enää näkymään siellä ja varasin maanantaiksi tuutoropettajalle ajan käytännön asioiden selvittelyyn. Luultavasti tulen vielä käymään kolme kurssia, koska ne ovat kaikille terveysalan opiskelijoille yhteisiä ja saatan hakea lukemaan bioanalytiikkaa, niin sittenpähän olisi nekin käyty jo valmiiksi.

Ajatus kypsyi lopullisesti tiistaina, kun istuin luennolla joka ei kiinnostanut pätkän vertaa ja mieleen pälkähti ajatus, että mitä helvettiä minä oikein istun täällä. Eilen jäin sitten kotiin ja tulin siihen lopputulokseen, että en enää jatka. Teen loppukevään sekä kesän töitä ja haen syksyksi uuteen kouluun. Vaihtoehtoina ovat käsi- ja taideteollisen sisustustekstiilien suunnittelu ja valmistus, jota todella haluaisin opiskella sekä se bioanalytiikka, joka olisi töiden saamisen kannalta järkevämpi ratkaisu.

Jospa sitä saisi tehtyä koulun takia tekemättä jääneitä hommia valmiiksi. Eilen tuli jo yksi pitkään seissyt projekti lopetettua: maalasin ikkunalautaan toisen kerroksen maalia. Niinkin pieni asia on ollut tekemättä jo toista viikkoa, kun pitkien päivien jälkeen ei ole jaksanut tehdä mitään muuta kuin stressata tulevia koulutöitä.
Maalata pitäisi pari muutakin kohtaa: yksi kirjahylly loppuun, jonka jälkeen sen voisi ruuvata seinään sekä eteisten välisen pikkuikkunan karmit, jotka ovat aivan hilseilleet ja kuluneet.

Uusi vuosi

Vuodenvaihdos meni rauhallisissa tunnelmissa, käytiin vain pikavisiitillä miehen vanhempien luona ja sitten tultiin kotiin katsomaan leffoja ja nukkumaan aikaisin. Oli alunperin tarkoituksena käydä kävelyllä katselemassa raketteja, mutta tuuli aivan järjettömän kovaa ja oli hillittömän kylymä!!

Vuosi 2008 meni sitten ohi, ja kaikkea ehtikin tapahtua. Kihlat, kaksoistutkinnosta valmistuminen, uuden opiskelun aloittaminen, muutto... Tänä vuonna olisikin sitten edessä häät, mutta se onkin sitten asia erikseen, että tulevatko ne tapahtumaan. Molemmat ollaan todella huonoja juhlijoita eikä jakseta miettiä asiaa ollenkaan. Luultavasti tulee käymään niin, että mennään vain pikaisesti maistraattiin ja suoraan häämatkalle.

Toivon kyllä, että tästä vuodesta tulisi kiva! Eniten innostaa nyt alussa se, että aloitan ensi viikolla taas potkunyrkkeilyn puolen vuoden tauon jälkeen. On ollut aivan hirveä ikävä sitä ja on ihana jatkaa taas. Toivottavasti se auttaisi myös pudottamaan muutaman ylimääräisen kilon, jotka pääsivät kertymään syksyn aikana. Eihän ne vielä mitenkään suuresti näy, mutta rupesin miettimään, että jos lihon joka vuosi 2-3 kiloa enkä tee ikinä mitään, niin minähän olen kymmenen vuoden päästä 20-30 kiloa lihavampi! :O
Olen huomannut täällä maalla asuessa, että olen tosi huono liikkumaan ellei joku ole piiskaamassa tai ellen lähde varta vasten jonnekin (esim. kuntosalille). Ajattelin jatkaa treenipäiväkirjan tekoa pitkän tauon jälkeen jos se vaikka innostaisi säännöllisyyteen. Tosin pelottaa, että ajaudun taas siihen tilanteeseen mikä laittoi lopettamaan sen treenipäiväkirjan pidon silloin aikaisemmin: olen aika altis syömishäiriöille, eikä päähän mahtunut enää mitään muuta kuin ruokapäiväkirja ja viikottainen treenimäärä.