Pistin eilen toisen asteen yhteishaun menemään; hain opiskelemaan sekä puualan artesaaniksi että tekstiilialan artesaaniksi vanhaan kouluuni. Kaipaan käsillä tekemistä sekä toisen asteen rentoa opiskelua. Vaikka järki riittäisikin korkeakouluun, niin näköjään opiskelutyyli ja -tahti eivät sovi minulle lainkaan. Harmittaa vähän, että hetkellisessä paniikin ("Apua mä en ikinä valmistu miksikään enkä saa mitään töitä ja oon loppuikäni köyhä!") puuskassa sovin tuutoropettajani kanssa, että palaan takaisin näihin fysioterapiaopintoihin ensi viikosta alkaen, joten kaipa sitä on pakko opiskella tämä loppukevät kun kaikki järjestelyt on jo tehty. On siinä sentään se hyöty, että jos en nyt pääsekään haluamaani kouluun, niin on joku plan B olemassa.
Ääkskääks, kun tekisi mieli päivittää blogin ulkoasua, kun en siihen ole aiemmin jaksanut paneutua, mutta nyt sitten huomasinkin että kiintolevyn hajoaminen on myös vienyt Photoshopin mukanaan! Nyt on kai sitten pakko käyttää päivä aiemmin suunnitellulla tavalla, eli yrittäen lukea fysiologian tenttiin ja vähän siivoillen. Toivon vaan, että appivanhemmat eivät taas tee sitä ihanaa ylläriään ja ilmesty kutsumatta viiden tunnin vieraisille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti