Lauantaina oli ensimmäinen työpäivä Footbalancen hommissa, eli pidin askelklinikan eräässä urheiluliikkeessä. Päivä oli lievästi sanottuna tympeä! Tietenkin minut määrättiin kaukaisimmassa periferiassa sijaitsevaan kauppaan, joten maksavia asiakkaita kävi pyöreät nolla. Onneksi sentään tein noin kymmenen analyysia ettei tarvinnut koko päivää vain pyöritellä peukaloitaan, mutta olisi nyt ollut kiva, jos olisin saanut edes yhdet pohjalliset kaupaksi, koska saan niistä provikkaa tuntipalkan päälle.
Tämä päivä vierähtääkin sitten yksikseen kotona, kun mies on töissä iltaan asti. Suunnitelmia vähän romutti yllätysvisiitille tulleet appivanhemmat, mutta jospa sitä nyt saisi edes jotain tehtyä. Onneksi he sentään puuhastelevat mitä itse tykkäävät eivätkä vaadi seuranpitoa. Tarkoituksena olisi keittää pannu teetä, lukea Harry Potteria ja ehkäpä lähteä käymään kävelyllä kun aurinko paistaa vihdoinkin. Juoksututtaisikin vähän, mutta eilisillan lumipyry tukki tiet ja aamuliikenne teki niin kaameat urat, etten viitsi särkeä nilkkojani juoksemalla. :(
Ainoa särö tähän rauhaan on se, että en pysty olemaan tarkistamatta sähköpostia jatkuvasti! Hain au pairiksi Uuteen Seelantiin ja nyt vain odotan viestiä koko ajan. Haluaisin niin päästä sinne! Pää suorastaan huutaa jotain uutta ja vaihtelua tähän tasaisuuteen ja tämä olisi niin täydellinen tilaisuus.
maanantai 9. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti